Mä olen ihan tavallinen, vähän sekopäinen ja pakkomielteinen hyyppä, joka tekee aina uuden blogin (syytä ei tiedetä, ehkä sekin on joku pakkomielle). Kirjottelen itsestäni lähinnä itselleni, ja tapahtumista jotka liittyvät muhun, mun kavereihin tai asioihin jotka kiinnostaa/ärsyttää mua.
En siis todellakaan ole kokenut pienenä mitään dramaattista, erityisen iloista tai muuten vaan jotain ihmeellistä. Se vähän potuttaa, että mulle ei oikeastaan koskaan tapahdu mitään. Mutta ehkä se onkin vaan hyvä, koska sitten mulle voisi tapahtua jotain kamalaakin. Mutta olishan se välillä ihan kiva, jos jotain tapahtuisi, eikä olisi vaan sitä normaalia päivärytmiä päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen.
Muita asioita, jotka mua ärsyttää on syljeskely, leffateatterissa joku pitkä istuu sun edessäs niin ettet näe tekstitystä, Texasin lleweä aksentti, huonot mainokset, hyttyset ja ruikuttajat (jollainen mä itse valitettavasti välillä olen).
Sen sijaan mä tykkään kuplamuovin poksauttelusta, soittaa pianoa ja katsoa miten vasarat osuu kieliin, kävellä metsässä paljain jaloin, ja laskea koulun luokkien katossa olevia reikiä (vaikka mä tiedänkin, että niitä on joka luokassa 47 000).
Pakkomielteitä mulla on ihan kohtalaisesti; kotsanluokassa kuivumaan pistetyt liinat/rätit on oltava siististi ja suorassa omalla paikallaan, uuden vihon ensimmäiseen sivuun ei koskaan saa kirjoittaa yhtään mitään, aina kun mä nousen portaat ne on laskettava (ei saa koskaan laskea, kun tulee portaat alas), ja skootterin peilit ja valot on pakko puhdistaa ennen kuin lähtee ajamaan jne...
Vielä pikku info otustelijasta (jos en ite satu muistamaan :D):
]]>